Kannanottoja
21.3.2011 Suomalaisten liikkumista lisättävä
8.1.2010 Myös liikunnalle saatava hyvät toimintamahdollisuudet Lyseon remontissa
21.10.2008 Ei enää koulusäästöjä
5.10.2008 Kuntavaaleista kouluvaalit
26.9.2008 Järkeä Kotkan koulusäästöihin
15.9.2008 Kotkan koulujen oppilashuoltoon saatava parannusta
14.4.2008 Kotkan kouluista on säästetty jo liikaa
10.3.2007 Räskin kaavoitus ja Karhuvuoren kuntopolku
7.3.2007 Urheilu- ja liikuntakasvatusta on tuettava
28.2.2007 Lapsiperheiden oloja on parannettava
16.2.2007 Perusopetukseen lisäpanostuksia
4.2.2007 Kannabiksen käyttö voi johtaa kovempiin huumeisiin!
9.1.2007 Nuoret pelaajat liukenevat - onko siinä mitään positiivista?
22.11.2006 Alkoholiveron alennuksen jäljet näkyvät selvästi
24.10.2006 Ei sananhelinää vaan huolellista työtä
17.10.2006 KD:llä on kattava vaihtoehtobudjetti
28.9.2006 Perusopetukseen lisäpanostuksia
15.5.2006 Valtuustoaloite vanhustenhuollon tilan selvittämisestä
21.3.2011 Suomalaisten liikkumista on lisättävä
Olin 14.3. Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) ja YLE:n järjestämässä liikunnan ja urheilun vaalipaneelissa SLU-talossa Helsingissä. Paneelin alussa muut hallituspuolueet syyttivät Keskustaa koululiikuntatuntien lisäämisehdotuksen hylkäämisestä. Keskustan edustaja puolestaan perusteli hylkäämisperustetta rahoituksen puuttumisella. Muut hallituspuolueet olisivat ottaneet rahoituksen tähän tärkeään hankkeeseen sieltä täältä, mm. ammattikorkeakoulujen rahoista.
Keskustelu oli harmillista kuunneltavaa liikunnanopettajan korvilla, sillä monelle nuorelle kaksi koululiikuntatuntia on ainut liikuntamäärä viikossa! Valinnaista liikuntaa on mahdollista valita, mutta valitettavasti sitä eivät valitse ne oppilaat, jotka eniten tarvitsisivat lisää liikuntaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että lisäliikunta lisätään hallitusohjelmaan seuraavalla vaalikaudella!
Nuorena opittu säännöllinen liikunta on kuin rahan laittamista pankkiin. On laskettu, että euron sijoittaminen liikuntaan säästää 6 euroa sairaanhoitokuluissa. Monissa juhlapuheissa tämä todetaan mutta valitettavasti rahanjakovaiheessa liikunta ja urheilu ei saa tarvittavia rahamääriä. Alun perin liikuntaan ja urheiluun varatuista veikkausvaroista vuonna 2010 saatiin enää 27 %, kun kulttuuri sai 44,4 % ja tiede 18,9 % (eli lähes 2/3 menee jo kulttuuriin ja tieteeseen)! SLU esittääkin tieteen rahoituksen siirtämistä pois veikkausvoittovaroista katettavaksi verovaroilla.
SLU:n järjestämä paneeli oli tärkeä päänavaus liikunnan ja urheilun arvostuksen nostamiseksi niiden ansaitsemalle tasolle! Mitä muuta tärkeää paneelissa puhuttiin on katsottavissa osoitteessa www.slu.fi olevassa videossa!
VEIJO KILPELÄINEN
Langinkosken koulun ja lukion liikunnanopettaja
Kaupunginvaltuutettu (KD)
[Sivun alkuun]
8.1.2010 Myös liikunnalle saatava hyvät toimintamahdollisuudet Lyseon remontissa
Kotkan Lyseon remontin 1. vaiheen, entisen museon tilojen suunnitelmista, oli näyttävä kirjoitus keskiviikon lehdessä (KySa 6.1.). Museon tiloihin suunnitellut oppiaineet, mm. kuvataide ja musiikki ovat saamassa hulppeat tilat. Tämä on erinomaisen hyvä asia! Niin Lyseon kuin Langinkosken lukioiden opettajat pääsevät remontin valmistuttua parempiin opetustiloihin.
Remontin 2. vaiheessa, Lyseon rakennuksen tiloissa, tulee vastaan koko remontin haastavin osa, riittävien liikuntatilojen saaminen uuden Lyseon opetukseen. Nykyinen liikuntasali on liian pieni nykypäivän lukion liikunnanopetukseen. Kuntosalinurkkaus on jouduttu tekemään pieneen liikuntavälinevarastoon. 25-30 oppilaan ryhmä ei voi näissä tiloissa liikkua riittävän täysipainoisesti.
Suurin ongelma on se, että salin kokoa ei voi suurentaa. Lyseon salista voidaan parhaimmillaan saada erilaisten jumppien (aerobic, circuit training ym.) ja pienpelien (maksimissaan 4 vastaan 4 peliä) toimintapiste. Tuekseen se tarvitsee suuremman kuntosalitilan, jotta lähes 30 oppilaan ryhmä voidaan jakaa puoliksi. Lisäksi Lyseo tarvitsee toisen pukuhuoneen! Tilojen suunnitteluun on tärkeää saada liikunnanopettajat mukaan. Näin onkin alustavasti jo sovittu.
Tällaiset tilat eivät yksistään riitä. On kartoitettava myös muita Kotkansaaren tiloja. Yhteistyössä mm. Haukkavuoren, Toivo Pekkasen ja Keskuskoulun kanssa saadaan varmasti helpotusta salitarpeeseen. Paine uuden liikuntahallin rakentamiseen Kotkansaarelle suuremman lukion myötä kasvaa. Mahdollisen monitoimiareenan rakentaminen antaisi tilaisuuden käyttää areenaa päiväsaikaan koulujen liikunnanopetukseen. Myös Langinkoskelta Lyseoon siirtyvä urheilijakoulutus vaatii riittäviä toimintatiloja.
Tämä riittävien liikuntatilojen löytyminen vaatii monen tahon yhteistyötä. Opetustoimenjohtaja, rehtorit, liikunnanopettajat, arkkitehdit ja myös poliittiset päättäjät voivat vaikuttaa lopputulokseen. Uskon, että positiivisella yhteissuunnittelulla ongelma saadaan ratkaistua!
VEIJO KILPELÄINEN
Langinkosken koulun ja lukion liikunnanopettaja
Kaupunginvaltuutettu (KD)
[Sivun alkuun]
21.10.2008 Ei enää koulusäästöjä
Viime vuoden marraskuun budjettikokouksessa kaupunginvaltuusto päätti pitää koulujen tuntikehyksen ennallaan ja antaa lisärahaa oppimateriaaleihin. Viesti oli selvä: kouluista ei voi enää säästää. Sama viesti tuli lasten ja nuorten lautakunnan kokouksesta tänä syksynä.
Opetusministeri Sari Sarkomaa on usean vuoden jatkuneen koulusäästämisen vuoksi huolissaan laadukkaan opetuksemme säilymisestä ja on esittämässä ensi vuoden budjettiin lisärahaa opetusta varten. Yksi Sarkomaan tärkeimmistä vaatimuksista on luokkakokojen pienentäminen.
Mitä sitten lukee kaupunginjohtajan 20.10. julkaistussa vuoden 2008 Kotkan budjettiehdotuksessa. Tuntikehyksestä ollaan ottamassa 370 tuntia pois, mikä tarkoittaa 15 opettajan työmäärää! Käytännössä tämä tarkoittaa suurempia ryhmäkokoja ja vähennystä valinnaisaineisiin niin peruskouluissa kuin lukioissakin. Tämä on varmin tapa heikentää laadukasta opetusta ja estää pätevien opettajien hakeminen Kotkaan töihin.
Tämän vuoden marraskuun budjettikokouksessa kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus pelastaa Kotkan mainetta koulukaupunkina. Uskon ja toivon, että eri puolueiden kesken löytyy sama yksimielisyys koulusäästöjen estämisessä kuin lasten ja nuorten lautakunnan jäsenten keskuudessa. Säästettävä n. 400 000 euron suuruinen summa voidaan löytää, jos tahtotila on kaikilla siihen!
VEIJO KILPELÄINEN
Kaupunginvaltuutettu (kd)
Opettaja
[Sivun alkuun]
5.10.2008 Kuntavaaleista kouluvaalit
"Kuntavaaleista kouluvaalit". Näin otsikoi opetusministeri Sari Sarkomaa kolumnissaan Opettaja-lehdessä (38/ 2008). Seuraavassa poimintoja Sarkomaan kirjoituksesta.
"Hyvistä oppimistuloksista huolimatta peruskouluista kantautuu myös huolestuneita viestejä. Tosiasioita kouluissamme ovat suurentuneet opetusryhmät, erityisopetuksen tarpeen kasvu sekä lasten pahoinvoinnin lisääntyminen.
Perusopetus kärsii valitettavasti monessa kunnassa yhä lamavuosien säästöistä. Nyt on erinomainen tilaisuus tarkistaa, miten kouluasiat omassa kunnassa hoidetaan ja huolehtia siitä, että tulevina vuosina asiat ovat entistäkin paremmin. On aika vahtia, että lisärahat todella käytetään koululaisten hyväksi ja että kunta itse panostaa perusopetukseen.
Koulutuksesta ei ole yksinkertaisesti varaa säästää. Lyhytnäköiset säästöt, kuten lomautukset ja tuntikehysleikkaukset, vaarantavat koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja johtavat ennen pitkää suurempiin menoihin sosiaali- ja terveyspuolella."
Näihin opetusministerimme ajatuksiin on erityisesti meidän opettajien helppo yhtyä. Esitetyt asiat ovat hyvin tuttuja myös lähialueemme kouluissa. Nyt on aika lopettaa laadukkaan koulujärjestelmämme alasajo!
Myös oppilashuollon puolella on selvät lisäresurssin tarpeet. Kouluihimme tarvitaan terveydenhoitajien ja lääkärien lisäksi kipeästi myös kuraattoreita ja psykologeja. Sunnuntain (5.10.) Helsingin Sanomissa on kirjoitus otsikolla: "Ministeri lupaa lain oppilashuollosta". Stakesin mukaan kouluterveydenhuollon tila on surkea ja opettajat jäävät yksin.
Kunnallinen työmarkkinalaitos on laskenut, että toimivan kouluterveydenhuollon saisi melko pienin panoksin, reilulla 250 miljoonalla eurolla vuodessa. Hinta on pieni, jos sitä vertaa esim. Hornet-hävittäjien modernisointiin (1 miljardi euroa) tai valtionvelan lyhentämistahtiin (3 miljardia euroa) vuodessa!
Valtion ja kuntien rahankäytössä on nyt pitkälti kyse arvoista! Meillä on tärkeät arvot pahasti hukassa, jos emme löydä tarvittavia rahoja laadukkaan perusopetuksen ja oppilashuollon pelastamiseen. Opetusministeri Sarkomaan lupaama laki oppilashuollosta toteutuessaan velvoittaa kuntia panostamaan lisää rahaa oppilashuoltoon. Tähän on kuntien virkamiesten ja päättäjien syytä varautua! Tulevissa kuntavaaleissa äänestäjät voivat vaikuttaa siihen, että kuntien valtuustoissa on riittävästi koulujemme puolestapuhujia. Sillä kuntavaalit ovat vahvasti myös kouluvaalit!
VEIJO KILPELÄINEN
Kaupunginvaltuutettu (KD)
Opettaja
[Sivun alkuun]
26.9.2008 Järkeä Kotkan koulusäästöihin
Keskustelu ja pohdinta Kotkan koulusäästöistä käy vilkkaana. Maanantaina (22.9.) kysyin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla lasten ja nuorten palvelujen johtajalta Kaisa Röngältä onko mitään muuta keinoa säästää koulupuolelta kuin esitetyt säästöt vai onko järkevämpää todeta, että tarvitaan lisärahaa. Rönkä vastasi, ettei muualta voi säästää. Lisämäärärahan tarpeeseen hän ei suoranaisesti halunnut virkanaisena vastata, mutta me kuulijat ymmärsimme lisämäärärahan tarpeen.
Tiistaina lasten ja nuorten lautakunta pysyi keväisessä kannassaan, ettei mm. tuntikehystä pienennetä ja Jäppilän koulua lakkauteta. Myös kaupunginjohtaja Henri Lindelöf teki koulujen kannalta järkevän päätöksen löysentää budjettikehystä ensi vuodelle. Esitykset menevät seuraavaksi kaupunginhallituksen käsittelyyn ja tulevat valtuuston talousarviokokoukseen marraskuussa.
Koulutoimen budjettiraamissa pysymisen ongelmat ovat nousseet opetushenkilöstön palkat (mihin ei osattu riittävästi varautua viime syksynä) ja koulujen peruskunnostuksista aiheutuva sisäisten vuokrien huomattava nousu. Jos koulujen budjettia ei suurenneta, on luonnollista, etteivät samat rahamäärät riitä käytännössä opetuksen pyörittämiseen.
Sisäisten vuokrien määrästä tehdään virkamiestyönä selvitystä sen järkevöittämiseksi kaupungin sisällä. Tämä olisikin yksi hyvä helpotus koulutoimen ja myös muiden toimialojen talousahdinkoon. Kaikkea rahantarvetta se ei kuitenkaan kata.
VEIJO KILPELÄINEN
Kaupunginvaltuutettu (KD)
[Sivun alkuun]
15.9.2008 Kotkan koulujen oppilashuoltoon saatava parannusta
Olin viime viikolla kahden lapsemme vanhempainillassa, Karhuvuoren koulussa ja Samskolassa. Molempien koulujen terveydenhoitajat ottivat, aivan aiheellisesti, esiin oppilashuollon puutteet Kotkan kouluissa.
Terveydenhoitajilla voi olla jopa 750 oppilasta/ terveydenhoitaja huollettavana, kun suositus on 600 oppilasta! Yläkouluissa on lääkärintarkastus vain 9. luokalla ja alaluokillakaan kaikki eivät pääse koululääkärin tarkastukseen.
Olin viime keväänä tekemässä valtuustoaloitetta näistä koulujen oppilashuollon puutteista, mutta kuulin palvelujohtaja Tauno Telarannalta, että virkamiesselvitys on jo tekeillä Kotkassa. Totesimme, että aloitetta on turha enää tehdä. Toivottavasti selvitys julkaistaan pian!
Juuri tulleet sosiaali- ja terveysministeriön tiukemmat raamit ohjaavat kuntia noudattamaan tarkemmin Stakesin esittämiä suosituksia. Myös meillä Kotkassa on päästävä näihin suosituksiin. Se on meidän koululaisten perusoikeus!
VEIJO KILPELÄINEN
Kaupunginvaltuutettu (KD)
Liikunnan ja terveystiedon opettaja
[Sivun alkuun]
14.4.2008 Kotkan kouluista on säästetty jo liikaa
Kotkan kouluverkkoselvitys on ollut monipuolisen keskustelun alaisena tämän kevään aikana.
Haluan tuoda keskusteluun myös omia kokemuksiani ja ajatuksiani.
Koulutoimen säästämisen perusongelma on se, että usean vuoden aikana on jouduttu säästämään kaikki "ylimääräinen", jopa enemmänkin. Erään koulun rehtori muisteli, että viimeisen 20 vuoden aikana on ollut vain yksi vuosi, jolloin ei ole tullut säästövaatimuksia kouluille. Lamavuosina otetut koulusäästöt luvattiin palauttaa - mutta sitä ei koskaan tehty. Nyt on vaarallisesti "totuttu säästämään" koulutoimesta, sieltä kun on ennenkin voitu säästää.
Koulujen budjetit on vedetty tosi tiukoille. Kotka on valtakunnallisessa vertailussa, jossa kerrottiin kuntien käyttämä euromäärä/ oppilas, aivan häntäpäässä. Ja tämä ei ole ylpeyden aihe! Tähän tilanteeseen tuli todella huonona lisänä Kotkan viime vuosien taloudelliset vaikeudet. Säästöpäätöksiä jyvitettiin myös koulutomelle. Nyt Kaisa Rönkä ja Eija Vulkko joutuvat jo esittämään toimivien koulujen (Jäppilä ja Koivula) lakkauttamista ja uudelleenorganisointia, kun "järkevämpiä" säästökohtia ei yksinkertaisesti ole (tilanne ei siis ole Röngän ja Vulkon syytä). On erittäin huono asia, että raha joudutaan laittamaan ihmisarvon eli pienen koululaisen edelle.
Tulosjohtamista on koetettu tuoda jonkin aikaa myös koulumaailmaan. Mittareiden luominen tähän asiaan ei ole ollut eikä tule olemaan helppoa. Erikoista työn arvostusta osoittaa se, että hyvä tulos Suomen koulujen oppimistuloksissa (kärkipaikka Pisa-tutkimuksessa muutaman vuoden ajan) on palkittu suuremmilla oppilasmäärillä/ luokka ja niukemmilla materiaalimäärärahoilla. Aika huonot "bonuspalkkiot" on annettu kouluissa työskenteleville!
Mitä olisi tehtävissä? Nyt kun Kotkan talous on pikku hiljaa nousemassa plussan puolelle, olisi tärkeää, että lasten ja nuorten lautakunta, kaupunginhallitus sekä kaupunginvaltuusto pystyisivät näkemään useamman vuoden päähän ja saamaan riittävät määrärahat järkevän kouluverkon luomiseen. Jäppilän ja Koivulan kouluista syntyviä todellisia säästöjä on hyvin vaikea kenenkään lopullisesti laskea, koska säästäminen aiheuttaa kuluja ja henkistä ahdistusta muilla alueilla. Mielestäni nyt ei pitäisi tehdä pieniä kertaluonteisia säästöjä, vaan selvittää pidemmällä aikavälillä Kotkan hyvin toimivan kouluverkon tarvitsema rahamäärä. Tähän pitää sisällyttää opetusministeri Sarkomaankin ajama vaatimus opetusryhmien kokojen pinentämisestä laadukkaan opetuksen turvaamiseksi!
VEIJO KILPELÄINEN
Kristillisdemokraattien Kotkan osaston puheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu
Opettaja
[Sivun alkuun]
10.3.2007 Räskin kaavoitus ja Karhuvuoren kuntopolku
Kirjoitan tämän kirjoitukseni varmuuden vuoksi. Torstaina 1.3. kuulin Karhulan markkinoilla yhdeltä tuttavaltani, että Räskin tonttikaavoitus olisi menossa osittain Karhuvuoren kuntopolun päälle. En ollut asiasta tietoinen, joten aioin selvittää asiaa. Mainitsin asiasta Ankkurin toimittajalle ja ajatus oli lukijoiden luettavana lauantain 3.3. Ankkuri-lehdessä.
Maanantaina 5.3. kysyin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla pitääkö kaavoituksen meneminen kuntopolun päälle paikkansa ja miten Karhuvuoren kuntopolun säilyttäminen aiotaan toteuttaa. Vs. maankäyttöpäällikkö Sakari Seppälä vastasi, ettei viivaakaan ole vedetty asian suhteen ja kestää vuosia ennen kuin Räskin kaavoitus voi olla lähelläkään kuntopolkua.
Halusin rauhoittaa tällä kirjoituksella niitä ihmisiä, jotka ehtivät pelästyä Karhuvuoren kuntopolun edes osittaisen menettämisen puolesta. On hyvä, että ihmiset ottavat mieltä askarruttavia asioita puheeksi, jolloin luottamushenkilö tai kysyjä itse voi tarkistaa kunnan virkamiehiltä, pitääkö asia paikkansa vai ei.
Räskin kaavoitus tulee aikanaan etenemään asianmukaisesti virkamiestyönä. En usko, että kaavoitus tulee haittaamaan kuntopolun käyttöä millään tavoin.
VEIJO KILPELÄINEN
Kaupunginvaltuutettu (kd.)
[Sivun alkuun]
7.3.2007 Urheilu- ja liikuntakasvatusta on tuettava
On todettu, että urheiluun ja liikuntaan sijoitettu euro säästää ainakin neljä euroa muilla sektoreilla, etenkin sosiaali- ja terveyspuolella. Tämä tosiasia on tärkeää muistaa, kun valtion ja kuntien vuosibudjetteja suunnitellaan. Miksi yhteiskunnan kannattaa sijoittaa ihmisten liikkumiseen?
Liikunta kohottaa kaiken ikäisten yleiskuntoa ja mielenterveyttä sekä lisää sosiaalisuutta. Säännöllinen liikkuminen edistää työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja. Terveysliikunta myös vanhemmalla iällä ennaltaehkäisee monia yhteiskunnallekin kalliiksi tulevia sairauksia, mm. tuki- ja liikuntaelin- sekä sydän- ja verisuonisairauksia.
Terveelliset elämäntavat on opittava nuorena. Liikunta- ja terveystiedon tunneilla kouluissa lapset ja nuoret oppivat oikean liikkumisen perusteet ja terveellisen ravinnon koostumuksen. Urheilevat nuoret saavat urheiluseuroissa tietoa urheilijan oikeanlaisesta harjoittelusta ja oikeaoppisesta ravinnosta. Säännöllinen harjoittelu kehittää nuoria oikeaan ajankäyttöön ja pitkäjänteiseen työhön. Urheillessa oppi tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Monesta urheilijasta tuleekin hyviä ja kestäviä työntekijöitä eri aloille.
Onkin tärkeää, että urheilu- ja liikuntakasvatuksen tärkeää työtä tuetaan myös julkisilla varoilla. Vanhenevien urheilupaikkojen peruskorjaaminen ja uusien rakentaminen mahdollistaa kaikenikäisten kuntoliikunnan harjoittamisen. Urheilu- ja liikuntajärjestöjen toimintaa, erityisesti juniorityötä, on tuettava - myös rahallisesti. Riittävän pienet opetusryhmät koulujen liikuntatunneilla mahdollistavat tutun ja turvallisen oppimis- ja liikkumisympäristön kaikille oppilaille.
Näiden tärkeiden asioiden turvaaminen vaatii valtiolta lisäresurssien sijoittamista urheilu- ja liikuntakasvatukseen. Tämä sijoitus tuo moninkertaisen säästön aikanaan mm. hoitokulujen vähenemisenä.
VEIJO KILPELÄINEN
Kristillisdemokraatit, Kotka
[Sivun alkuun]
28.2.2007 Lapsiperheiden oloja on parannettava
"Ihmisarvo on markkina-arvoa tärkeämpi!" Tähän lauseeseen mielestäni kiteytyy meidän Kristillisdemokraattien toiminta-ajatus.
Nykypäivän yhteiskunnassa rahan mahti vaikuttaa väärällä tavalla yksittäisen ihmisen elämään. Jos et tuota riittävästi voittoa firmallesi, olet vain pelinappula, joka voidaan vaihtaa tehokkaampaan pelinappulaan. Myös isommat kokonaisuudet, jotka eivät "suoranaisesti tuota rahaa yhteiskunnalle", ovat joutuneet säästötoimien kohteeksi. Tällaisia ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus, urheilu- ja liikuntakasvatus sekä ihmisryhmistä eläkeläiset, opiskelijat ja lapsiperheet.
Nyt eduskuntaan tarvitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät näihin kaltoin kohdeltuihin ryhmiin panostamisen tärkeyden. Otan näistä ryhmistä lapsiperheet tarkempaan käsittelyyn.
Perhe ja sen onnellisuuden turvaaminen on mielestäni yhteiskuntamme tärkein tehtävä. Isällä tai äidillä on oltava mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan alle 3-vuotiaita lapsia. Kotiin jäävällä vanhemmalla on oltava pysyvä työsuhde, johon voi palata vanhempainloman jälkeen - pätkätöistä on päästävä eroon. Työajat on oltava inhimillisiä, jotta vanhemmille jää voimia tärkeään tehtävään kotona, kasvattaa lapsia! Pienet rahalliset lisäpanostukset lapsiperheisiin tuovat moninkertaiset säästöt myöhemmin esim. pienemmissä sosiaali- ja terveyspuolen hoitokustannuksissa.
Kristillisdemokraatit esittävät ensi vaalikauden tavoiteohjelmassaan lapsiperheiden olojen parantamiseksi mm. seuraavia muutoksia: vähimmäisvanhempainpäivärahan korotus työttömyysturvan tasolle, lapsen huoltajan ansiotulovähennyksen korotus ja ettei lapsilisää lasketa tuloksi toimeentulotukea määriteltäessä.
Panostus yksittäiseen ihmiseen ja perheeseen luo perustuksen terveellä tavalla kehittyvälle yhteiskunnalle!
VEIJO KILPELÄINEN
Kristillisdemokraatit, Kotka
[Sivun alkuun]
16.2.2007 Perusopetukseen lisäpanostuksia
Opettaja-lehden (38/2006) kolumnissa opetusministerimme Antti Kalliomäki kirjoittaa seuraavaa: "Hallituksen juuri sopima budjettiesitys tuo perusopetukseen yli 50 miljoonaa lisäeuroa. Lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kouluhyvinvoinnin edistämiseen."
Opetusministeri Kalliomäki jatkaa kolumnissaan: "Kaiken kaikkiaan kunnat saavat yli 400 miljoonaa euroa lisärahaa valtionosuusjärjestelmän kautta. Nyt kysymys on siitä, mitä ne tekevät tuolla jättipotilla. Suuntaavatko ne lisärahoitusta perusopetukseen, kuten pitäisi, vai painottuvatko kuntapäättäjien arvostukset johonkin muualle."
Nämä ovat hienoja sanoja opetusministeriltä, mutta kuntien näkökulmasta valitettavasti vain sananhelinää. Valtio on ajanut kunnat rahavaikeuksiin ottamallaan pakkolainalla kuntien rahakirstuista. Käytännössä kunnat ovat pakotettuja laittamaan nämä hallituksen perusopetukseen antamat lisärahat "tärkeämmiksi" katsomiinsa kohteisiin.
Viimeisten viiden vuoden aikana opetustoimen määrärahoja on leikattu todella rankasti ja monia kouluja on jouduttu sulkemaan. Tämä on johtanut suurempiin oppilasmääriin toimivissa kouluissa.
Määrärahat oppikirjoihin ja muuhun opetusmateriaaliin ovat riittämättömät. On järkyttävää kuulla, että kouluissa joudutaan jakamaan monistenippuja, koska oppikirjoja ei riitä kaikille. Nämä ylisuuret luokat erityisoppilaineen ja materiaalisäästöt vievät sekä opettajilta että oppilailta työmotivaatiota. Tätä menoa emme kauaa pysty röyhistämään rintaamme hyvillä oppimistuloksilla Pisa-tutkimuksessa.
Perusopetukseen onkin kiireesti saatava lisäpanostuksia, jotta opetuksen laatu voidaan turvata, etenkin nyt kun uudet opetussuunnitelmat ovat voimassa ja ajanmukaisia oppikirjoja on hankittava kouluille. Peruspetukseen tulevat rahat pitäisi korvamerkitä tai kuntien taloudet on saatava kuntoon, ettei rahojen "väärinkäyttöä" enää jouduttaisi kunnissa tekemään!
VEIJO KILPELÄINEN
Kristillisdemokraatit, Kotka
[Sivun alkuun]
4.2.2007 Kannabiksen käyttö voi johtaa kovempiin huumeisiin!
Kymen Sanomien tekstaripalstalla (3.2.) oli kommentti: "Hyvät poliitikot: kannabikseen ei ole tiettävästi kukaan kuollut, vertaa alkoholin aiheuttamat. Älkääkä verratko koviin huumeisiin, valehtelette vain." Kommentti viittaa lehtijuttuun, jossa kerrottiin Karhulan lukion oppilaskunnan järjestämästä vaalipaneelista (KySa 2.2.). Haluan oikaista pari väärinkäsitystä.
Kukaan meistä paneelissa olleista poliitikoista ei verrannut kannabista kovempiin huumeisiin. Me halusimme nähdä tutkimuksen, jossa oltiin tultu päätelmään, ettei kannabiksen käyttöön ole kukaan kuollut. Itse esitin ajatuksen, että kannabiksen käyttö voi johtaa kovempien huumeiden käyttöön ja näiden kovien aineiden käyttäjiä on kuollut. Tämän huumediilereiden "koukkuun saamisen" vuoksi on tärkeää valistaa etenkin nuoria, ettei vaaratonta huumeenkäyttöä ole olemassa. Näin minunkin, terveystiedon opettajana, tulee koulussa oppilaita opettaa.
VEIJO KILPELÄINEN
Terveystiedon opettaja
[Sivun alkuun]
9.1.2007 Nuoret pelaajat liukenevat - onko siinä mitään positiivista?
Luin Antti Kaarron tekemää juttua KooTeePee:stä lähtevistä pelaajista (KySa 7.11.) järkyttyneenä! Järkytyksen aiheutti kielenkäyttö, jota "fanit" käyttivät toivottaessaan "tervemenoa muualle" nuorille pelaajille, jotka lähtevät nyt joukkueesta - ainakin toistaiseksi. Mieleeni palasi omat kokemukseni, kun 80-luvun lopulla olin pelaajana samassa tilanteessa.
Olin 80-luvulla pelannut useamman vuoden KTP:ssä (II div.) maalivahtina ja koin halua päästä kehittämään itseäni liigatasolle. Muutaman kuukauden harjoitusjakso KuPS:n ringissä (-89), kausi kakkosmaalivahtina Kuusysissä (-90) ja taas muutaman kuukauden harjoitusjakso MyPa:ssa (-92) olivat saldona pyrkimyksissäni. En siis vakiinnuttanut paikkaani liigassa, mutta tärkeintä oli päästä selvittämään rajojaan. Paluu KTP:hen oli aina helppo, kiitos silloisen KTP:n johdon ja valmentajien! Toimin tällä hetkellä maalivahtivalmentajana FC KooTeePee akatemiassa, jossa voin antaa nuorille ja lahjakkaille pelaajille vinkkejä oman pelaajaurani kokemusten kautta.
Miksi koin tarvetta kirjoittaa tämän mielipidekirjoitukseni? Toivoisin, että fanit ymmärtäisivät nuorten pelaajien halun kehittää itseään pelaajina. Omat juuret ovat tärkeitä ja niitä pitää kunnioittaa, mutta nykypäivän jalkapalloon kuuluu valmentajien ja pelaajien vaihtuminen joukkueessa aika ajoin. Meidän on Kotkassa vain "tuotettava" nuoria, hyviä pelaajia niin paljon, että heitä riittää KooTeePee:hen, muihin liigajoukkueisiin, nuorten maajoukkueisiin jne. Pikku hiljaa myös KooTeePee:n sarjasijoitus liigassa voi nousta - siihen uskon.
Toivoisin, että seuran johto saisi työrauhan joukkueen kehittämisessä. Jukka Vilkki, Matti Koski ja kumppanit ovat tehneet pitkäjänteistä ja järkevää pelaajapolitiikkaa sillä rahamäärällä, mikä on ollut Kotkan markkinoilla käytettävissä. Jukka Vakkilan visiot olivat aikanaan liian suuret.
Haluan kiittää Juho Nykästä, Tuomo ja Teemu Turusta sekä muita nuoria pelaajia niistä ajoista, jolloin saimme tehdä yhteistyötä akatemian puitteissa. Toivotan heille menestystä tulevassa joukkueessa ja tervetuloa aikanaan takaisin mahdollisten ammattilaisvuosien ja maaotteluiden tuoman kokemuksen kanssa pelaamaan ja valmentamaan Kotkaan!
Toivon myös, että Vesa Tauriainen ja Jari-Pekka Gummerus saavat myös työrauhan valmentaessaan nyt uusista pelaajista liigassa menestyvää joukuetta. Odotan mielenkiinnolla Teemu Pukin, Santtu Malmin ja muiden nuorten esiinmarssia tulevina vuosina. Ollaan ylpeitä, että Kotka tuottaa nykyisin säännöllisesti nuorten maajoukkuetason pelaajia ja jopa valmentajia (Janne Hyppönen). Positiivisesti "maailmalle lähettämällä" moni heistä varmasti myös palaa hyvillä mielillä "juurilleen". Niin minäkin tein.
Joka tapauksessa, eiköhän me taas ensi kesänä nähdä kotiyleisön sytyttävä KooTeePee Arto Tolsa -areenalla! Mennään joukolla olemaan se yhdestoista kenttäpelaaja kotijoukkueelle!
VEIJO KILPELÄINEN
Entinen maalivahti
[Sivun alkuun]
22.11.2006 Alkoholiveron alennuksen jäljet näkyvät selvästi
Alkoholiverotus on ollut ajankohtainen puheenaihe. Kristillisdemokraatit tekivät viime torstaina (16.11.) alkoholiverotuksesta välikysymyksen, johon myös muut oppositiopuolueet lähtivät mukaan. Torstaina (23.11.) eduskunnassa käydään keskustelu alkoholiveron korottamisesta. Tässä joitakin tosiasioita alkoholin käytön ongelmista.
Yli 40 prosentin alennus alkoholiveroon vuonna 2003 johti suurimpaan vuotuiseen kuolleisuusmäärään sitten sotien. Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin, viinan aiheuttamiin tapaturmiin ja väkivaltaan kuoli lyhyessä ajassa lähes 3 000 ihmistä. Vuonna 2004 alkoholin aiheuttamat kuolemat lisääntyivät yli 350:llä. Kuolleisuuden kasvun lisäksi alkoholi aiheuttaa haitta- ja terveysvaikutuksia myös perheisiin ja muuhun lähiympäristöön. Raskaana olevan äidin liiallinen alkoholin käyttö aiheuttaa pysyvät vammat syyttömälle sikiölle koko loppuiäksi! Nykyinen haittojen ja kärsimysten määrä sekä niistä koituvat kustannukset ovat jo nyt paljon suuremmat kuin saatu verotuotto.
Alkoholipolitiikan asiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että hintasäätely alkoholin korotuksen kautta on selvästi tehokkain keino vähentää alkoholin kulutusta. Alkoholiveron korotus vähentäisi erityisesti nuorten ja suurkuluttajien päihdeongelmia ja yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Verokorotuksen lisäksi ennaltaehkäisevä terveystiedottaminen alkoholin vaaroista (esim. neuvoloissa ja koulujen terveystiedossa) on tärkeä tekijä kohti terveellisempää juomakulttuuria.
Kristillisdemokraatit ehdottavat alkoholiveron korottamista keskimäärin 20 % vuonna 2007. KD suuntaisi verokevennyksen viinakassista ruokakoriin. Näin verohelpotus koskettaisi kaikkia suomalaisia.
VEIJO KILPELÄINEN
Terveystiedon opettaja
Kaupunginvaltuutettu (kd)
[Sivun alkuun]
24.10.2006 Ei sananhelinää vaan huolellista työtä
Vastaan Matti Piiparin yleisönosastokirjoitukseen (KySa 20.10.). Olen Matti Piiparin kanssa samaa mieltä, että Sirpa Paaterossa on ainesta hyväksi ja jämäkäksi päättäjäksi ja myös erinomaiseksi hallituskumppaniksi jos ja kun me kristillisdemokraatit hallitukseen pääsemme. Kunnioitan myös sitä hyvää työtä, jota Matti Piipari itse on tehnyt yhteiskuntamme ja Kotkan kaupungin hyväksi.
Omassa yleisönosastokirjoituksessani (KySa 17.10.) halusin täsmentää sitä tosiasiaa, että Kristillisdemokraattien vuoden 2007 vaihtoehtobudjetissa (www.kd.fi, vaihtoehtobudjetti) esitetään selvästi mihin me laittaisimme lisää rahaa ja mistä me ne rahat ottaisimme. Uskonkin, että Sirpa Paatero ei suoranaisesti hyökännyt Kristillisdemokraattien oppositiopolitiikkaa vastaan. Muuten tuntuu oudolta se tosiasia, että SDP:n puheenjohtaja kehui eduskuntapuheessaan (12.9.) KD:n vaihtoehtobudjettia ja myöhemmin saman puolueen kansanedustaja Sirpa Paatero kritisoi oppositiota, johon Kristillisdemokraatitkin kuuluvat. Voin taata, että puheenjohtajamme Päivi Räsäsen johdolla puolueemme johto on tehnyt huolellista työtä vaihtoehtobudjetin teossa. Se ei ole sananhelinää!
Veijo Kilpeläinen
Kaupunginvaltuutettu (kd.)
[Sivun alkuun]
17.10.2006 KD:llä on kattava vaihtoehtobudjetti
Kotkalainen kansanedustaja Sirpa Paatero kritisoi 14.10. Kymen Sanomien yleisönosastokirjoituksessaan opposition välikysymyspolitiikkaa. Paatero kirjoittaa mm. ettei oikeiston varjobudjettiesityksistä löydy esityksiä eläkkeiden lisäyksiin, vammaispalveluihin tai lapsilisiin. Sirpa Paaterolta on jostain syystä unohtunut Kristillisdemokraattien vuoden 2007 vaihtoehtobudjetti, jossa on selkeät lisäysesitykset myös edellä mainituille ryhmille.
Kristillisdemokraatit kattaisivat lisäyksiin sijoitettavat rahat mm. alkoholiveron korotuksella, pörssiverolla ja valtion osakemyynti- ja osinkotulojen uudelleenkohdentamisella. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti vuodelle 2007 löytyy kokonaisuudessaan pdf-muodossa osoitteesta http://www.kristillisdemokraatit.fi/kd/vaihtoehtobudjetti2007.pdf
Veijo Kilpeläinen
Kaupunginvaltuutettu (kd.)
[Sivun alkuun]
28.9.2006 Perusopetukseen lisäpanostuksia
Opettaja-lehden (38/2006) kolumnissa opetusministerimme Antti Kalliomäki kirjoittaa seuraavaa: "Hallituksen juuri sopima budjettiesitys tuo perusopetukseen yli 50 miljoonaa lisäeuroa. Lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kouluhyvinvoinnin edistämiseen." Tämä on perusopetuksessa toimiville ilouutinen!
Opetusministeri Kalliomäki jatkaa kolumnissaan: "Kaiken kaikkiaan kunnat saavat yli 400 miljoonaa euroa lisärahaa valtionosuusjärjestelmän kautta. Nyt kysymys on siitä, mitä ne tekevät tuolla jättipotilla. Suuntaavatko ne lisärahoitusta perusopetukseen, kuten pitäisi, vai painottuvatko kuntapäättäjien arvostukset johonkin muualle."
Tässä on meille kuntapäättäjille haaste syksyn budjettineuvotteluihin! Joka vuosi koulutoimen määrärahoista on höylätty säästötoimien vuoksi. Tälle vuodelle kohdistetuissa säästövaatimuksissa ei haluttu puuttua tuntikehykseen (tuntimäärien vähentämiseen). Käytännössä Kotkan koulutuslautakunta joutui tekemään säästöehdotuksia, joissa jouduttiin pienentämään myös tuntikehystä, koska muualta ei yksinkertaisesti enää voitu säästää. Esimerkiksi meillä Langinkosken koulussa rehtori joutui vähentämään 7. luokkien lukumäärän kuudesta viiteen. Keskimääräinen oppilasmäärä nousi 18 oppilaasta 24:ään. Opettajien työmäärä (=oppilasmäärä) pysyi samana, mutta palkat pienenivät poistetun luokan tuntimäärän verran.
Kuntien kaupunginvaltuutettujen on siis tämän syksyn budjettisuunnittelussa oltava tarkkoja, jotta perusopetukseen varattavia määrärahoja lisätään eikä vähennetä. Hallitus tarjoaa tähän mahdollisuuden, käytetään tarjottu tilaisuus hyväksi, kaikki puolueet yhteisessä rintamassa!
Veijo Kilpeläinen
Liikunnan lehtori
Kotkan kaupunginvaltuutettu
Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokas
[Sivun alkuun]
15.5.2006 Valtuustoaloite vanhustenhuollon tilan selvittämisestä
Vanhustenhuollossa on maassamme ilmennyt alueellisesti suuria puutteita. Vanhainkotien ja vuodeosastojen henkilökuntaa on niukasti, kotipalvelut ovat puutteelliset ja suuri osa omaishoitajia tekee työtään liian pienellä korvauksella. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi laatusuosituksen vanhustenhuoltoon vuonna 2001. Tuolloin arvioitiin, että vanhustenhuollon saattaminen kuntoon vaatisi noin 4000 työntekijän palkkaamista.
Kunnallisessa vanhusten laitoshuollossa henkilöstön lukumäärä on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Kuitenkin samalla hoidettavien vanhusten kunto on keskimäärin heikentynyt. Vuonna 1990 oli vanhusten laitoshuollossa 1000:tta 75 vuotta täyttänyttä kohti 70 työntekijää.
Vuonna 2000 vastaava luku oli 58 ja vuonna 2004 vain 54. Vielä suurempi lasku henkilökunnan osuudessa oli perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa. Hoitajien sairauspoissaolojen määrä on viime vuonna kääntynyt hätkähdyttävään nousuun Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan.
Laatusuositusten mukaan 25-paikkaisella vanhainkodin osastolla olisi erinomainen tilanne, jos siellä olisi 30 hoitajaa. Silloin työvuorossa olevaa hoitajaa kohden olisi kolme hoidettavaa. Tilanne on hyvä, jos hoitajia on 20 ja välttävä, jos hoitajia on 8. Keskimäärin suomalaisen vanhainkodin 25-paikkaisella osastolla on 12,5 -15 hoitajaa.
Laatusuositusten yhteydessä kuntia kehoitettiin laatimaan vanhuspoliittisia strategioita. Pelkkä strategia ei kuitenkaan riitä, ellei siihen liity konkreettista toimintaohjelmaa, jota kunnassa myös seurataan ja arvioidaan.
Lääninhallituksille kuuluva vanhustenhuollon laadunvalvonta on myös ollut puutteellista. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysmies Sirkka-Liisa Kivelä on jyrkin sanoin arvostellut vanhustenhuollon puutteita todeten, että "vanhustenhuolto on päästetty täysin romuttumaan".
Esitämme, että kaupunginhallitus tekee tuoreen selvityksen oman kuntamme vanhustenhuollon tilasta sekä laitoshoidon että avohoidon osalta ja antaa sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Selvityksessä tulee huomioida myös terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoito sekä muu seudullinen vanhusten huolto. Haluamme lisäksi vastauksen kysymykseen, onko kaupungissamme tehty tulevaisuuteen tähtäävä vanhuspoliittinen strategia, johon liittyy konkreettinen toimintaohjelma sen varmistamiseksi, että vanhusten saama laatu on hyvää.
Kotkassa 15.5.2006
Veijo Kilpeläinen
Kaupunginvaltuutettu (kd)
[Sivun alkuun]
Veijo Kilpeläinen
Hintuntie 3A
48 400 KOTKA
Puh. 040-7535 166
veijo.kilpelainen@netti.fi
|
